keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Voisko ihanammin aamu enää alkaa..?

No voishan se varmaan. Jos heräisin jossain tropiikissa (tai vaikka vaan poissa kotoa ;D ) Mutta oli kyllä pääsääntöisesti ihan jees aamu. Molemmat isot miehet (Isi ja Maxi) sai taas lähdettyä molemmat omiin töihinsä (toinen kitisi enemmän kun toinen), joten rauha laskeutui maan päälle... Pyykkikone pyörii, tiskikone pyörii, kahvi on tippumassa ja pienin vielä nukkuu. Normaali aamu siis? Ainoastaan aamukiukku meillä jäi tänä aamuna kokonaan pois, kun Maxia ei tarvinnut herättää. Reipas mies heräsi ihan itse ennen kuutta (kello soimassa puoli seitsemältä) joten tein vielä pika käskynjaon ja komensin lapsen omaan jalkopäätyyni nukkumaan (itsellänihän ei ollut minkäännäköistä intohimoa herätä ennen kellon soittoa...)

Hyvä mieli tuli taas vaa'alla käydessä, taas näytti pikkusen pienempää lukemaa kun viime viikolla. Tässä ei nyt vauhdilla brassailla, mutta minulle riittää että suunta on oikea. Rantakuntoon kesäksi 2054? :) Ja tosiaan, kuten ystäväni minua aina muistuttaa, rantakunnossa ne hylkeetkin on...



Mini tekee hampaita, kitkuaa ihanasti <3

... joo, alkuhan on kirjotettu pari tuntia sitten :D Tälleen pätkittäin kun tämä "oikea elämä" sotkee tätä virtuaalista ;D





Niin, niistä hautajaisista. Asiahan on sinänsä ajankohtainen että Isin ukki painetaan lauantaina maan multiin. Itsestäni (kuin myös Isistä) tuntuu ihan hupsulta työntää satoja euroja kukkiin, mitkä "romottaa" arkun päällä hautauksen ajan ja that's it. (Anteeksi karkea ilmaisuni, eikä ole tarkoitus pahoittaa kenenkään mieltä, ilmaisin vain mielipiteeni) Jotenkin tuntuu että nyky-yhteiskunnassa on ajauduttu siihen, että kenellä on kallein ja hienoin kimppu, suree eniten? Tai tämä tunne minulla on jäänyt kaikista hautajaisista joihin itse olen osallistunut. Näin ollen, täten määrän, ystävät armaat;

Kun minusta henki karkaa, ja tulee hautajaisten aika tässä olisi muutama käsky pyyntö:

- Kukkia ette perkele sitten haudalle tuo, kun korkeintaan YHDEN (1kpl) Gerberan tai pari päivänkakkaraa (myös marketat kelpaa ;D) tai mitä nyt marketista sattuu löytymään. Myös kaktus kelpaa, kuvaa minua: pyöreä ja piikikäs... CAPISH?
(Kerätkää ennemmin kukkarahoista kolehti jolla maksatte ne mun hautausbileet, ettei kaik jää Isin tai Minin ja Maxin maksettavaksi, miehän oon niin persaukinen, että jos minun perinnöstä bileet järkätään niin se on Pirkka-kahvit ja pakastepullat...)

- Pidätte hyvät bileet. Saa itkee, kunhan itkette ilosta ;D Suotta niitä surun kyyneleitä enää on vuodattaa, en oo jakamassa "kuka suree parhaiten"-palkintoa :D

- Pidätte naamiaisjatkot saunaillan ja otatte viskinaukut mulle. Mielellään jotain oikeata viskiä eikä mitään kissankusta :) Ja jammaatte aamuun asti (mutta ilman lapsia). Täälläkin on sitten turha parkua, ei oo niitä bileitä sitä varten järkätty.

- Ja katotte sitten että siellä soitetaan ainakin Nickelbackin Never gonna be alone. Ja tietty muutakin musiikkia ;D

- Tuokaa jokainen ainakin yksi valokuva minusta, joka kuvaa minua tms. (esim. lihanriiputuskuva...) ne voi sitten jättää Minille ja Maxille <3

- Jos jään piuhojen päähän, niin 2 vuotta on maksimi mitä katotte, sitten sähköt poikki. Jos tilanne näyttää huonolta, niin jo aiemmin. :)

- Jos jään vihannekseks, niin nirri pois. (sori tälleen karkeesti ilmaistu...)

- Nauttikaa, eläkää, naurakaa!  Uskaltakaa rakastua ja rakastaa!

- Älkää nostako mua jalustalle, mussa on vikoja ihan tarpeeks, enkä ole täydelllinen. (siis tälleen kuoleman jälkeen, ei ihminen muutu pyhimykseksi vaikka kuoleekin)

- Jos tulen kummittelemaan niin älkää säikkykö ;D Lupaan käydä nipistämässä varpaasta teistä jokaista jos tänne asti pääsen <3

Siis joo, muunmuassa tämmönen löytyy netistä: http://www.begravningsbyran.net/uploads/begravning-fin.pdf

Itse ajattelin, että jokainen meistä lähtee kuitenkin vuorollaan, ennemmin tai myöhemmin. Haluan itse helpottaa ainakin omaisiani, oli se lähtö sitten tosiaan nyt tai vasta 60 vuoden päästä (mitä myöhemmin sen parempi). Ja ei, en oo suunnitellut liittyväni ilmavoimiin ihan heti, tämä vaan tuli tälleen mieleen hautajaisten alla. ja tähän muutama mieltä piristävä, synkän huumorin kuva :D




Ihanaa päivää ja viikon loppua! Oikein mieltä piristävää! Tämä mamma sai iltavapaan kiitos Kettupikkuliskon, joka hakee Minin illaksi hoitoon ja Maxin yöksi. Ehana <3

(Ja vieläkin saa huudella "HEP!")

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä puumerkki käynnistäsi, kiitos <3